AQUAPHOENIX
Tässä vaiheessa on kyse vesialueen vuokrauksesta. Vuokraaja tai vesialueen omistaja ei määrittele mahdollisen tulevan kalankasvatuslaitoksen kokoluokkaa. Toiminnan laajuus ja ehdot, kuten sallittu rehunkäyttö, määritellään aina viranomaisen myöntämässä ympäristö- ja vesitalousluvassa.
Tämän jälkeen on tarkoitus käynnistää ennakkoneuvottelut viranomaisten kanssa. Näissä neuvotteluissa esimerkiksi ELY-keskus arvioi, onko tarpeen käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) tai Natura-arvio.
Lupaprosessin yhteydessä tullaan arvioimaan ja mallintamaan hankkeen ympäristövaikutuksia sekä varmistamaan sen yhteensopivuus vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden kanssa. Vesilain ja ympäristönsuojelulain keskeisenä periaatteena on, että toiminta ei saa vaarantaa vesialueen hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitämistä. Lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto (AVI).
Mikäli ympäristölupa myönnetään, päätöksessä tullaan määrittämään velvoitetarkkailu, jonka valvonnasta vastaa ELY-keskus. Velvoitetarkkailussa seurataan vesistön tilaa muun muassa ravinnepitoisuuksien, happipitoisuuden ja näkösyvyyden osalta. Lisäksi tarkkaillaan sedimentin laadullisia ja biologisia muutoksia (esimerkiksi orgaanisen aineksen kertyminen ja pohjaeläimistön koostumus) sekä biologisia vaikutuksia, kuten a-klorofyllin ja perifytonin esiintymistä.
Ehdotettu paikka Immaskärin eteläpuolella on alustavien selvitysten perusteella arvioitu soveltuvan hyvin kalankasvatukseen muun muassa syvyyden, virtausolosuhteiden ja logististen etujen ansiosta. Alue sijaitsee myös siten, ettei se merkittävästi rajoita virkistyskäyttöä tai muuta olemassa olevaa toimintaa.
Alueen virtausolosuhteita on viime vuosina mitattu useissa tutkimuksissa eri puolilla Kihtiä. Dataa on kerätty Luonnonvarakeskuksen jatkuvatoimisesta poijusta Märrklobbin korkeudelta, ja mittauksia on tehty doppler-kaikuluotaukseen perustuvalla virtausanturilla. Alueen morfologian ja virtausruusun perusteella voidaan todeta, että vesimassa vaihtuu hyvin Selkämeren ja Itämeren pääaltaan välillä. Hyvät virtausolosuhteet ovat olennainen tekijä kalojen hyvinvoinnin kannalta.
Kasvatuslaitokselle optimaalinen syvyys on noin 20–30 metriä. Tällöin voidaan taata riittävä verkkoallastilavuus kaloille sekä varma ja turvallinen ankkurointi.
Logistisesti paikka sijaitsee lähellä Brändö Laxin perkaamoa ja satamaa, josta käsin toimintaa olisi tarkoitus pyörittää.
Vuokrasopimus laadittaisiin kymmenen (10) vuoden pituiseksi siten, että sen voimassaolo vastaa myönnettävän ympäristöluvan kestoa. Yleisesti ottaen kalankasvatuksen ympäristöluvat merialueella on myönnetty 10 vuoden määräajaksi.
Aika ympäristöluvan hakemisesta tuotannon aloittamiseen riippuu useista tekijöistä, kuten lupaprosessin sujuvuudesta, mahdollisista valituksista sekä teknisistä ja toiminnallisista valmisteluista. Lupaprosessin kesto on arviolta noin kaksi vuotta, mikä tarkoittaisi tuotannon käynnistymistä aikaisintaan keväällä 2028.
Tyypillinen ominaiskuormitus jatkokasvatuslaitoksessa merialueella on alle 4 g fosforia (P) ja noin 40 g typpeä (N) per tuotettu kalakilo. Näihin lukuihin vaikuttavat mm. kasvatettavien poikasten koko, käytettävä rehuresepti, rehukerroin sekä ympäristöolosuhteet.
Kotimaisessa eläinproteiinituotannossa kasvatettu kala on ehdottomasti kestävin ja ympäristöä vähiten kuormittava vaihtoehto. Kotimainen kasvatettu kala on myös hiilijalanjäljeltään ja muilta ympäristövaikutuksiltaan selvästi parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuotu kala, esimerkiksi norjanlohi.
Kankainen M (2015) Ympäristötehokas kalankasvatus ja ympäristövaikutusseurantamenetelmien kehittäminen. Loppuraportti, Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015123025411
Kotamäki N, Malve O, Käppi T, Niskanen L, Nygård H, Kankainen M (2021) Ahvenanmaan kalankasvatuslaitosten vaikutukset päällysleviin ja pohjaeläimistöön. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2021, Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-221-6
Kettunen J, Lignell R, Ropponen J, Malve O, Kotamäki N (2015). Kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmän kehittäminen. SYKEn loppuraportti. 24 s. https://www.kalankasvatus.fi/wp-content/uploads/2018/01/Kalankasvatuksen-ymparistoseurantajarjestelman-kehittaminen-Loppuraportti.pdf
Malve O, Kanarik H, Kankainen M, Miettunen E, Niukko J, Ropponen J, Scheinin M, Tiitinen M, Wikström J (2025) Kalankasvattamon ympäristöolosuhteiden ja vesistövaikutusten seuranta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5748-6
Niukko J, Kankainen M (2021), Vedenlaadun mittauksia kalankasvatuslaitoksilla : Havaintoja automaattisista mittareista Saaristomerellä 2019–2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-223-0
Tuominen A-M (2021) Kalankasvatuksen paikalliset vaikutukset. Mittaukset Saaristomerellä 2020. Opinnäytetyö (AMK), Energia- ja ympäristötekniikka, Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/356158